rhy.fi
Ajankohtaista

 

Haulilajien harjoitusillat.

Haulilajien harjoitukset keskiviikkoiltaisin klo 17.00.

Aloitus 7.5.2025 ja päätös 30.7.2025

____________________________

Lähikoulutus!

Suomen riistakeskuksen järjestämä lähikoulutus riistanhoitoyhdistyksen ampumakokeen vastaanottajille ti 27.5.2025 klo 17:30--19:30

Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, joilla ei ole voimassa aiempaa nimitystä kyseiseen tehtävään, mutta myös kertauskouluttautujat / voimassa olevan nimityksen uusijat voivat osallistua koulutukseen.

Koulutuspaikka:
Europaeuksen koulu/ auditorio
Koulutie 7
54800 SAVITAIPALE

Ei ennakkoilmoittautumisia.

Lisätietoja: Pasi Laari, puh 0400298308

-----------------------------

Jos kohtaat suden, toimi seuraavasti:

  • Pyri poistumaan uhkaavasta tilanteesta tai liian tungettelevien susien seurasta. Muista, että susi, vaikka se vaikuttaisikin kesyltä ja vaarattomalta, on aina kookas villieläin ja suurpeto. Vältä pakoon juoksemista, vaikka se olisikin ensimmäinen reaktiosi. Jos sinulla ei ole muuta poistumismahdollisuutta, kiipeä jonkun korkean esineen päälle, kuten kiven tai asutuksen läheisyydessä rakennuksen päälle tai kapua puuhun.
  • Mikäli susi jatkaa uhkaava käytöstä, etkä heti pääse poistumaan tilanteesta, vältä suoraa kontaktia suteen ja pyri käyttäytymään mahdollisimman rauhallisesti ja pelottomasti. Pyri siihen, että pääset poistumaan tilanteesta tavalla tai toisella, tai että susi jättää sinut rauhaan.
  • Jos susi käy sinuun kiinni tai puree sinua, sinun on joko pelästytettävä susi tai saatava se luopumaan hyökkäyksestä taistelemalla. Kun susi kokee kiivasta vastarintaa, se luopuu hyökkäyksestä. Poikkeuksena ovat tietenkin raivotautia sairastavat sudet.

Mikäli kohtaat uhkaavasti tai vaarallisesti käyttäytyvän suden, ilmoita siitä välittömästi hätäkeskukseen. Mikäli suden käytös ei ole uhkaavaa, ilmoita susihavainnosta alueesi riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle (www.riista.fi).

Milloin pihasudesta kuuluu ilmoittaa poliisille?

Suomen susikannan hoitosuunnitelma 2019 määrittelee tilanteet ja suden käyttäytymisen, joista suden ihmisarkuuden menettäminen voisi olla pääteltävissä, neljään eri kategoriaan. Määritelmää on tarkennettu, jotta ihmiset osaisivat olla yhteydessä oikeaan viranomaiseen.

Kategoriat 1 ja 2, ole yhteydessä alueesi petoyhdyshenkilöön!

1. Huolta aiheuttava susi. Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.

2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi. Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Tyhjillään olevia vapaa-ajanasuntoja ei oteta huomioon.

Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa on sovittu, että Suomen riistakeskus on ensisijainen taho, joka vastaa toimenpiteistä kohtien 1–2 tapauksissa. Alueesi suurpetoyhdyshenkilöt löytyvät Riista.fi-sivuston yhteystietohausta ja Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löydät sivustolta riista.fi/yhteystiedot.

Kategoriat 3 ja 4, ole yhteydessä poliisiin!

3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi. Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.

4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi. Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta vaan jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti. Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun.

Uhkaa, vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttavista susista tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen numeroon 112.

Omaehtoinen karkottaminen ja pakkotila

Metsästyslain 37 §:n mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia häiritä. Sanamuoto ei siis estä häirintää, joka kohdistuu riistaeläimen muuhun yksilöön kuin poikaseen. Suden karkottaminen omatoimisesti hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta sutta vahingoittamatta on sallittua.

Jos susi käy esimerkiksi koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslain 4 luvun 5 §:ssä. Omaisuuttaan saa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilan edellytykset täyttyvät.

Tarkempaa tietoa poliisin toimintalinjauksista suurpetoasioissa sekä mm. omaehtoisesta karkottamisesta sekä pakkotilasäännösten soveltamisesta löytyy Poliisihallituksen ohjeesta ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” (poliisi.fi, PDF 784,06 KB, avautuu uudessa välilehdessä)

-----------------------------------------------------------

Ole hyvin varovainen karhun läheisyydessä

Karhut ovat yksilöitä, jotka voivat käyttäytyä eri tilanteissa eri tavalla. Toiset ovat uteliaita ja toiset voivat olla aggressiivisia, mutta perussääntönä muista aina: vaaratonta karhua ei ole.

Näin vältät vaaratilanteet:

  • Älä ruoki karhua. Ruokkiminen totuttaa karhun ihmisen läheisyyteen ja karhu muistaa helpon ruoka-apajan. Hävitä kesämökillä kaikki jätteet. Älä jätä ruokatarpeita tai roskapusseja yöksi ulos.
  • Jos löydät karhun tappaman eläimen, poistu heti paikalta tulosuuntaasi. Karhu on todennäköisesti vielä lähistöllä. Haaska on yleensä peitetty sammalilla tai upotettu osittain suohon.
  • Jos näet karhunpennun, emo on varmasti lähistöllä. Älä mene lähemmäksi, vaan poistu tulosuuntaasi. Vaarallisinta on, jos joudut emon ja pennun väliin. Emo puolustaa vaistomaisesti pentujaan hyökkäämällä vaaran aiheuttajaa eli sinua kohti.
  • Pidä koirasi kytkettynä. Vapaana liikkuva koira voi joutua karhun kanssa tekemisiin. Jos koirasi on irti ja kuulet sen suunnasta voimakasta ärähtelyä tai karjumista, poistu kauemmaksi ja hakeudu avoimeen paikkaan. Jos koira lähtee karhua pakoon, se tulee todennäköisesti sinua kohti ja karhu voi tulla perässä.

Lue lisää suurpeto-oppaista (riista.fi)

Karhu on sinua parempi kiipeämään ja nopeampi juoksemaan

  • Vihainen karhu urahtelee ja heiluttelee päätään puolelta toiselle. Sillä on korvat luimussa ja niskakarvat pystyssä ja se seisoo neljällä jalalla. Karhu varoittaa nousemalla takajaloilleen ja karjumalla voimakkaasti.
  • Peräänny rauhallisesti samalla hiljaa puhuen. Älä huuda tai ääntele voimakkaasti, sillä karhu tulkitsee sen vihamielisyydeksi. Älä tuijota karhua silmiin, se merkitsee haastetta. Puuhun kiipeäminen ei pelasta vihaisen karhun hyökkäykseltä, koska karhu on ihmistä parempi kiipeilijä.
  • Jos karhu kuitenkin käy kiinni, heittäydy mahallesi maahan, suojaa käsilläsi päätäsi ja niskaasi, ole liikkumatta eli tekeydy valekuolleeksi. Pakoon juokseminen ei kannata, koska karhu on aina sinua nopeampi.
  • Vahingoittunut karhu on aina vaarallinen. Jos törmäät autolla yhteen karhun kanssa, älä poistu autosta. Hälytä apua ja ilmoita kolarista poliisille. Poliisi huolehtii tilanteen selvittämisestä. Jos karhu on jäänyt henkiin, varoita muita tiellä liikkujia.

Mikäli kohtaat uhkaavasti käyttäytyvän karhun, ilmoita siitä välittömästi hätäkeskukseen. Taajama-alueella liikkuvasta karhusta on myös syytä ilmoittaa hätäkeskukseen. Mikäli karhun käytös ei ole uhkaavaa, ilmoita havainnosta alueesi riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle (riista.fi).

Katso video karhun käyttäytymisestä (youtube.com)

 

LYIJYHAULIEN KÄYTTÖKIELTO:
Taavetin ampumaradalla lyijyhaulien käyttö on kielletty 
16.2.2023 alkaen.
Teräs- ja tai korvaavien haulien käyttö on sallittua.
--------
AMPUMARADAN KÄYTTÖAJAT:


Arkisin klo 07.00--21.00
Lauantaisin klo 08.00--17.00
Sunnuntaisin klo 08.00--18.00

Ampuminen on kielletty juhlapyhinä, sekä joulu- ja juhannusaattona.



Tutustu rhy.fi
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua
Ylös